Harjoituslistan viisi sudenkuoppaa ja miten ne vältetään

Yleisin virhe on ajatella harjoituslista kuvauspäivän aamun muistiinpanoksi. Silloin siihen kirjataan vain se, mikä on jo päätetty, eikä lista enää löydä mitään. Olen nähnyt monta suunnitelmaa, joissa jokainen ruutu oli piirretty, mutta kukaan ei ollut kokeillut, mahtuuko kamera haluttuun kohtaan huoneessa.

Työarkki toimii parhaiten silloin, kun se täytetään ennen kuin kuvauspaikka on varattu lopullisesti. Kirjaat jokaiselle kuvalle kuvakoon, liikkeen, tarkoituksen ja arvion kestosta. Kun rivi on tyhjä, tiedät heti, ettei kuvaa ole vielä ajateltu loppuun.

Käytännössä lista kannattaa avata heti, kun kuvakäsikirjoituksen ruudut ovat valmiit. Silloin kysymykset nousevat esiin vielä aikana, jolloin ratkaisun voi muuttaa paperilla, ei kuvauspaikalla kello kädessä.

• Avaa lista heti kun ruudut on piirretty
• Täytä jokaiselle kuvalle koko, liike ja tarkoitus
• Tyhjä rivi tarkoittaa, ettei kuvaa ole ajateltu valmiiksi

Toinen tyypillinen virhe on lisätä panorointi tai ajokuva siksi, että staattinen kuva tuntuu tylsältä. Asiavideossa liikkeen pitää tukea kerrottavaa. Jos katsojan huomio siirtyy laitteesta toiseen, panorointi on perusteltu. Jos kohde pysyy samana, liike vain häiritsee.

Siksi työarkissa on oma sarake sille, mitä liike kertoo. Kirjoita yksi lause: kamera seuraa käsiä, koska ohje etenee vaihe vaiheelta. Jos lausetta ei synny, jätä liike pois ja kuvaa vakaa kuva.

Harjoittele tätä perustelua ääneen toisen ihmisen kanssa. Kun joudut selittämään liikkeen kuulijalle, huomaat nopeasti, onko syy sisällössä vai pelkässä tottumuksessa.

• Kirjoita jokaiselle liikkeelle yhden lauseen perustelu
• Jos perustelua ei löydy, kuvaa staattinen kuva

Moni hyppää suoraan varsinaiseen kuvaukseen ja sanoo harjoittelevansa matkalla. Tulos on yleensä sama: ensimmäiset otot menevät huoneen mittaamiseen, kamerakulman etsimiseen ja liikkeen aloituspisteen arvaamiseen. Varsinainen kuvaus alkaa vasta, kun energia on jo kulunut.

Harjoituslistaan kannattaa merkitä lyhyt kuiva-ajo: kuljet liikkeen läpi ilman nauhoitusta tai nauhoitat lyhyen testin puhelimella. Kymmenen minuuttia riittää huomaamaan, että seuranta-ajon matka on liian lyhyt tai että panorointi päättyy kesken lauseen.

Merkitse listaan myös, kuka tekee mitä. Jos kuvaat yksin, kirjaa järjestys, jossa siirrät jalustan ja valot, jotta et tee samaa työtä kahdesti.

• Tee kuiva-ajo ennen nauhoitusta
• Testaa liikkeen alku- ja loppukohta
• Kirjaa laitteiden siirtojen järjestys

Kuvakäsikirjoitus keskittyy kuvaan, ja siksi ääni ja valo jäävät helposti pois. Silti liike voi rikkoutua, jos mikrofonin johto jää jalustaan tai jos ikkunan valo muuttuu kesken panoroinnin. Syksyllä tämä korostuu, koska päivänvalo vaihtelee nopeasti.

Lisää työarkkiin kaksi riviä jokaiselle kuvalle: mistä valo tulee ja miten ääni nauhoitetaan. Jos kuvaat ikkunan lähellä, kirjaa paras kellonaika. Sanna Heikkinen muistuttaa opiskelijoita, että valon tarkistus kuuluu harjoitukseen yhtä lailla kuin kameran liike.

Tarkista myös, ettei liike tuota ääntä. Jalustan kääntäminen tai ajokuvan alusta voi narista, ja se kuuluu hiljaisessa huoneessa selvästi.

• Kirjaa valon suunta jokaiselle kuvalle
• Tarkista, ettei liike aiheuta ääntä

Kuvauspaikalla suunnitelma muuttuu aina jossain kohdassa. Virhe on jättää lista ennalleen ja toimia sen vastaisesti, jolloin kukaan ei enää tiedä, mikä kuva on jo otettu. Päivitä lista heti, kun muutat jotakin, vaikka vain lyhyellä merkinnällä.

Merkitse jokaisen otetun kuvan viereen rasti ja kirjoita, jos otit varakuvan. Leikkausvaiheessa tämä säästää paljon aikaa, kun näet suoraan, mitkä otot ovat käyttökelpoisia ja mitkä vain kokeiluja.

Pidä myös yksi rivi vapaana huomioille. Kun huomaat, että seuraavalla kerralla panorointi kannattaa aloittaa hitaammin, kirjoita se muistiin. Seuraava harjoituslista on silloin parempi kuin edellinen.

• Päivitä lista heti muutoksen jälkeen
• Merkitse otetut kuvat ja varaotot
• Kirjaa opit seuraavaa kertaa varten

Aloittelijan suunnitelmassa on usein kaksikymmentä kuvaa minuutin mittaiselle videolle. Jokainen kuva vaatii asetukset, harjoituksen ja leikkauksen, joten ylisuuri lista johtaa kiireeseen ja huoleton kuvaus jää tekemättä. Lyhyt asiavideo toimii usein kuudella tai kahdeksalla hyvin harkitulla kuvalla.

Käy lista läpi karsiva silmä edellä. Kysy jokaisen kuvan kohdalla, mitä katsoja menettää, jos sen jättää pois. Jos vastaus on ei mitään, poista rivi. Tiukempi lista antaa aikaa harjoitella jäljelle jääneitä liikkeitä kunnolla.

Karsiminen ei ole tappio vaan suunnittelun tulos. Kun lista on lyhyt, jokaisella kuvalla on selvä tehtävä ja liike on helpompi perustella.

• Kysy, mitä katsoja menettää kuvan poistosta
• Pidä kuvia vähemmän kuin luulet tarvitsevasi